Hiljaa hyvä tulee...

...kiirettä pitää, eilen kuitenkin pikainen juoksulenkki. Tänään koko päivä faijan henkisenä tukena töölön sairaalassa, jonka jälkeen hiljainen hölköttely. Tavoitteena oli juosta hiljaa, joka tuntui vaikealta. Kokoajan piti jarrutella, ettei vauhti kasva. Menihän se, tasaista vauhtia. Eipähän mulla mitään kovaa vauhtia koskaan menekkään! Hauskaa alkuviikkoa ja ylös sieltä sohvalta, kiire tulee, että kerkeette kesäkuntoon!!!