4.11.2009

Koiruuksia


Käväisinpä latupohjia pitkin pyöräilemässä. Reitin loppuvaiheessa eräs rouva tuli koiran kanssa vastaan ja meikäläisen erittäin maukkaasta pohjelihasta yritti tämä turre näykkiä iltapalaa. Tovin verran ajelin karkuun ja yritin samalla hätisyttää räksyttävää turrea loitommaksi lihoistani. No koira ei palaansa saanut ja palasi hätääntyneen omistajansa luokse. Meikähän paineli selvittämään asiaa, kun koirakin oli laitettu kiinni. Sehän oli sitten kuulemma mun vika, kun ajelen sillälailla pyörällä pitkin latupohjia. Siitä otin vähän kierroksia ja totesin, että ensi kerralla saattaa turren nokka jäädä pinnojen väliin ja olisi kyllä kohteliasta ottaa koira kiinni, kun näkee pyöräilijän tulevan. Rouva taisi ottaa nokkiinsa, kun siltä seisomalta lähti juoksemaan turrensa kanssa umpipusikkoon. Terveisiä vaan sinne pöpelikköön. Jäi kyllä fiilis, ettei samaan paikkaan uskalla mennä pyöräilemään tahi juoksemaan, koska se on aina lenkkeilijän vika, jos koira vapaana juostessaan käy lihoja repimään. Reittiä voit katella täältä, jos samoilla suunniilla ulkoilet.
PS. Kuvan koira ei liity tapaukseen, toi on "vähän" pienempi

Ei kommentteja: